Syyskuussa pääsin tositoimiin Pirkanmaan hyvinvointialueella. Sain erittäin mieluisan ja kiinnostavan tehtävän: asiakkuus- ja laatujaoston puheenjohtajuuden. Näissä merkinnöissä kerron jaoston kokouksista ja päätöksistä. Mieluusti otan myös vastaan kokemuksianne ja kommenttejanne palveluista.
Jaoston nimikin sen kertoo: asiakkaiden kokemukset ja palveluiden laadun varmistus on jaoston keskeisin tehtävä. Jaostolle raportoidaan säännöllisesti palveluiden laadusta ja niiden valvonnasta. Jaoston tämän toimikauden toisessa kokouksessa käsiteltiin raportit sekä omavalvonnasta että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen valvonnan toteutumisesta.
Tammi-kesäkuun aikana hyvinvointialueella on tehty 340 ohjaus- ja valvontakäyntiä. Suurin osa valvontakäynneistä on suunnitelman mukaisia. Tammi-kesäkuussa tehtiin 29 valvontakäyntiä yksiköissä tehtyjen epäkohtailmoitusten vuoksi. Määrällisesti eniten valvontakäyntejä tehtiin ikäihmisten ympärivuorokautisen asumisen yksiköihin.
Kivunhoidon epäkohtien korjausta seurataan
Raportti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen valvontasuunnitelman toteutumisesta osoitti puutteita asumisen ja kotihoidon lääkäripalveluissa. Ohjaus- ja valvontakäynneillä tehtyjen havaintojen mukaan asiakkaat eivät saa yhdenvertaisesti lääkäripalveluita kotihoidossa. Puutteita on ollut myös kivunlievityksessä kotona annetussa saattohoidossa.
Yleensä raporteista kirjataan pöytäkirjoihin vain ”merkitään tiedoksi”. Lakonisesta merkitään tiedoksi -merkinnästä keskusteltiinkin juuri ennen kokousta pidetyssä jaostojen perehdytyksessä. Jaostot voivat myös päättää muutakin kuin vain merkitä tiedoksi. Asiakkuus- ja laatujaosto katsoikin kivunlievityksen puutteiden korjaamisen olennaiseksi tehtäväksi. Niinpä jaosto päätti merkitä pöytäkirjaan, että valvontaraportin huomioita saattohoidon kivunlievityksen puutteista seurataan, ja toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi tuodaan jaostolle tiedoksi.
Hoitotakuu toteutuu vain osittain
Omavalvontaraportti puolestaan kertoo, että kaikki yli 23-vuotiaat asiakkaat ovat päässeet perusterveydenhuollossa hoitoon lain edellyttämän kolmen kuukauden kuluessa. Alle 23-vuotiaista hoitoon on kahden viikon määräajassa päässyt 91 prosenttia. Pirkanmaan hyvinvointialueen tavoite, jonka mukaan perusterveydenhuoltoon pitäisi päästä kahdessa viikossa, on toteutunut huonommin. Asiakkaista 84 prosenttia on päässyt hoitoon tavoiteajassa. Suun terveydenhuollossa alle 23-vuotiaista 78 prosenttia on päässyt hoitoon lain edellyttämässä kolmen kuukauden määräajassa ja yli 23-vuotiaista 92 prosenttia.
Erikoissairaanhoidossa lain edellyttämässä kuudessa kuukaudessa hoitoon on päässyt 96 prosenttia. Alle 23-vuotiaista 93 prosenttia on päässyt erikoissairaanhoidon mielenterveyspalveluihin lain edellyttämässä kolmessa kuukaudessa.
Jonotusaika ei kerro kaikkea
Ikäihmisten ympärivuorokautiseen asumiseen kolmen kuukauden määräajassa on päässyt 96 prosenttia palvelun tarvitsijoista. Palveluun pääsyä yli kolme kuukautta jonottaneita oli 36. Heistä valtaosa on halunnut tiettyyn palveluyksikköön, minkä vuoksi odotus on pitkittynyt.
Odotusajat eivät kuitenkaan kerro koko totuutta, sillä palveluasumiseen pääsyn ehdot näyttävät kiristyneen. Ikäihmisten ja heidän läheistensä kokemusten mukaan ympärivuorokautiseen hoitoon ei pääse riittävän ajoissa. Katsoisinkin, että palveluasumiseen pääsyn kriteereitä tulisi arvioida ja selvittää vastaavatko kriteerit koettua hoidon tarvetta.
Raporttien lisäksi jaosto perehtyi erityisryhmien asumisen vuokrauksen periaatteisiin ja valtion rahoittamien asuntojen asukasvalinnan valvontaan.