Miten päihderiippuvaisten ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten yhdenvertainen kohtelu ja palveluiden saatavuus toteutuu Tampereen kaupungin perusterveydenhuollossa?

Kansanedustaja Anna Kontulan ja työryhmän tekemä selvitys päihderiippuvaisten kokemuksista Tampereen kaupungin perusterveydenhuollon palveluista osoittaa merkittäviä ongelmia hoitoon pääsyssä ja oikeudessa yhdenvertaiseen kohteluun. Kolme neljästä tutkimushaastatteluun osallistuneesta 44 päihderiippuvaisesta ihmisestä oli kohdannut huonoa tai syrjivää kohtelua terveyskeskusten yleisissä terveyspalveluissa. Haastateltavat kertoivat huonosta, ennakkoluuloja osoittavasta kohtelusta, joka näkyi oireiden vähättelynä, sairastumisesta syyllistämisessä ja jopa tutkimatta jättämisenä. 

Päihdeongelmaisten ohella myös muut haavoittuvassa asemassa olevat terveyspalveluiden käyttäjät, kuten psyykkisesti sairaat ihmiset, kehitysvammaiset ihmiset ja ihmiset, joilla on kognitiivisia tai kielellisiä häiriöitä kohtaavat muita palveluiden käyttäjiä useammin ongelmia hoidon saatavuudessa ja laadussa. Useissa tutkimuksissa on muun muassa osoitettu, että jos henkilöllä on vakava mielenterveyden häiriö, hänen somaattisten sairauksiensa hoito ei toteudu yhtä laadukkaasti kuin muiden potilaiden. Terveyspalveluiden puutteet vaikuttavat haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten terveyteen ja lyhentävät elinikää 10-20 vuotta. (Ks. Suvisaari ym. 2019.) 

Kysyn:

Miten Tampereen kaupunki aikoo toimia, jotta päihderiippuvaisten ihmisten terveyspalveluissa havaitut ongelmat, palvelupuutteet ja epäyhdenvertainen kohtelu poistuvat?

Miten Tampereen kaupunki toimii varmistaakseen haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden hyvän terveyden- ja sairaanhoidon sekä yhdenvertaisen kohtelun Tampereen kaupungin järjestämissä perusterveydenhuollon palveluissa?