2017-12-18 valtuustokysely

Tampereen kaupunginvaltuusto 18.12.2017

Sinikka Torkkola

Valtuustokysely

Tampereen kaupungin asukkaiden yhdenvertaiset mahdollisuudet saada tietoa liikuntaryhmien toiminnasta

Pormestari Lauri Lylyn ohjelmassa todetaan, etteivät kaupungin hyvinvointia tukevat palvelut tavoita palveluja tarvitsevia. Ongelman ratkaisuksi ohjelmassa esitetään hyvinvointipalvelujen viestinnän ja markkinoinnin uudistamista. Lisäksi todetaan, että uudistaminen aloitetaan liikunta- ja harrastuspalveluista. 

Yksittäisen kaupunkilaisen mahdollisuus osallistua kaupungin liikuntapalveluihin alkaa siitä, että hän saa tiedon missä ja milloin mitäkin voi harrastaa. Tampereen kaupungin verkkosivulla (https://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/ajankohtaista/tiedotteet/2017/08/10082017_1.html, julkaistu 10.8.2017) kerrotaan syksyn liikuntaryhmiin ilmoittautumisesta seuraavasti: 

”Syyskauden 2017 liikuntaryhmiin ilmoittautuminen alkaa elokuussa 14.8.2017 ja (uimakoulut ja työikäisten liikunta) 15.8.2017 (erityisliikunta). Tarkemmat tiedot Vapaalla -liitteessä, joka jaetaan koteihin Moron välissä torstaina 10.8.2017. ”

Aamulehden markkinoinnin mukaan Moro-lehti tavoittaa 85 prosenttia jakoalueensa kotitalouksista. Tämä tarkoittaa, että vähintään 15 prosenttia tamperelaisista kotitalouksista ei ole saanut Moron mukana jaettu Vapaalla-liitettä. Tämän mukaan on arvioitavissa, että vähintään joka viidennellä kaupunkilaiselle ei ole ollut mahdollisuutta saada kotiinsa paperille painettua tietoa syyskauden liikuntaryhmistä. 

Pormestariohjelmassa viitataan viestinnän digitalisoitumiseen. Totta onkin, että yhä useammalla ihmisellä on riittävät verkkoviestintätaidot tiedon hankkimiseen kaupungin palveluista. Tilastokeskus tuottaman Suomen virallisen tilaston (26.9.2017) mukaan suurissa kaupungeissa 90 prosenttia asukkaista on hakenut tietoja viranomaisten tai julkisten palveluiden tarjoajien Internet-sivuilta kyselyä edeltäneen vuoden aikana. Ikä ja koulutus vaikuttavat tiedon hakemiseen verkosta: Eläkeläisistä julkisten palvelujen verkkosivustoilta tietoa on hankkinut 40 prosenttia. Vain puolet perusasteen koulutuksen suorittaneista on hakenut tietoa julkisista palveluista Internetistä.

Internetissä jaettavan tiedon saavutettavuuteen vaikuttavat paitsi verkkoviestintätaidot ja tiedonhankintatottumukset myös verkkoviestinnän mahdollistavien laitteiden saatavuus. Tilastokeskus tuottaman Suomen virallisen tilaston (9.12.2016) mukaan suurissa kaupungeissa 86 prosentilla kotitalouksista on Internetyhteys. Yhden hengen talouksissa Internet-yhteys on 75 prosentilla. Tulot vaikuttavat selvästi Internet-yhteyteen. Pienituloisilla, nettotulot alle 2100 euro kuukaudessa, Internet-yhteys on 72 prosentilla.

Pormestariohjelman yksi keskeisimmistä tehtävistä on asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Liikunnan lisääminen on yksi keskeinen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen keino. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (verkkosivut 19.11.2015) mukaan vapaa-ajan liikunnan, työmatka- ja kuntoliikunnan harrastaminen vaihtelee sosioekonomisen aseman mukaan. Hyvätuloiset, ylemmät toimihenkilöt ja pitkälle koulutetut työikäiset, joilla on myös hyvät mahdollisuudet tiedon hankintaan, liikkuvat muita useammin. Viestintäkanavat, joita kaupunki käyttää niin liikuntapalveluistaan kuin muistakin palveluistaan tiedottamiseen, eivät olekaan vain viestinnällisten keinojen valintoja. Viestintäkanavien valinnoillaan voidaan joko kasvattaa digitaalista kuilua ja kaupunkilaisten hyvinvointieroja tai parantaa kaupunkilaisten mahdollisuuksia saada tietoa yhdenvertaisesti ja edistää kaikkien kaupungin asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia.

Kysyn:

1. Miten kaupunki ottaa huomioon hyvinvointipalveluista tiedottavan viestinnän uudistamisessa kaupunkilaisten yhdenvertaisuuden ja edistää viestinnällisen esteettömyyden toteutumista? 
2. Miten kaupunki ottaa hyvinvointipalveluista tiedottaessaan huomioon digitaalisen viestinnän eriarvoistavan vaikutuksen ja varmistaa, että kaikilla kaupunkilaisilla on mahdollisuus saada tietoa kaupungin hyvinvointipalveluista? 
3. Miten kaupunki varmistaa, että Aamulehden Moro-liitettä seuraamattomat ja Internetiä käyttämättömät kaupunkilaiset saavat tiedon kaupungin liikuntapalveluista?