16.11.2020

Olisiko jo nyt aika parantaa sekä tietoturvaa että potilaiden itsemääräämisoikeuta

Psykoterapiakeskus Vastaamon tietovuoto sai ottamaan asiaan kantaa kahdessakin mediassa. Vasen Kaista -verkkolehdessä  kysyin, oliko terveystietovuodon syynä puutteellinen riskien hallinta (25.10.2020). Aamulehden yleisönosastossa kirjoitin puolestaan potilaalle oikeudesta hallita omia tietojaan.

Sähköisiin potilastietojärjestelmä oikeine ja ajantasaisine potilastietoineen on lisännyt potilasturvallisuutta. On ymmärrettävää, että vaakakupissa oikeat ja ajantasaiset tiedot ovat painaneet enemmän kuin todennäköisyydeltään pieni mahdollisuus tietojen väärinkäytöstä tai varastamisesta. Vastaamon potilastietojen varastaminen nostaa esiin kysymyksen, onko tarpeen tallentaa aivan kaikkia tietoja yhteisiin sähköisiin tietokantoihin vai olisiko perusteltua jättää osa tiedoista tallentamatta  ja laittaa vain merkintä, mistä lisätietoja saa.

Sitä, miten Vastaamon tiedot on ollut mahdollista varastaa, emme tiedä. Lehtitietojen perusteella tiedot on varastettu psykoterapiakeskuksen sähköisestä tietojärjestelmästä. Jälkiviisaasti voikin kysyä, onko tarpeen tallentaa yksityiskohtaisia terapiatietoja yleiseen tietokantaan vai voisivatko tiedot olla vain terapeutin omissa tiedostoissa.

Kun valtakunnallista potilastietojärjestelmää Omakantaa rakennettiin 2010-luvun alussa, kysyin useasti, miten tietojen katselua valvotaan. Muun muassa Aamulehteen tammikuussa 2013 kirjoittamassani näkökulmassa peräsin tarkempaa seurantaa siitä, kuka potilastietoja katselee. Tuolloin vakuuteltiin, että teknisestä valvonnasta tulee riittävää eikä kansalaisten omaa valvontaa tarvita. Nykyään Omakannasta näkee, mikä terveydenhuollon yksikkö on tietoja on käsitellyt. Jos tahtoo tietää, onko joku organisaation sisällä katsellut tietoja oikeudettomasti, pitää tiedot pyytää tietoja käsitelleestä organisaatiosta.

Lähes kolmekymmentä vuotta sitten voimaan tullut potilaslaki antoi kansalaisille oikeuden nähdä omat potilastietonsa. Olisiko nyt aika astua askel eteenpäin ja antaa kansalaisille oikeuden hallita omia terveystietojaan nykyistä enemmän. Mitäpä jos potilas saisi rajata tietojensa tallentamista yhteisiin tietokantoihin ja edellyttää niiden säilyttämistä vain potilaalla itsellään ja hoitavan lääkärin tiedostoissa, jotka eivät ole yhteydessä tietoverkkoihin. Rajoittaminen kasvattaa sekä potilaan itsemääräämisoikeutta että vastuuta omasta hoidosta. Rajoittaessaan tietojen tallentamista potilas ottaa vastuun tietojen välittämisestä muille hoitaville tahoille, mikä kuulunee tämän vuosituhannen itsenäiseen potiluuteen.

Vasen Kaista -verkkolehden näökulman voi lukea kokonaisuudessaan täältä

Aamulehden yleisönosastokirjoitus on tallennettu kuvamuodossa verkkoon, voit katsoa tekstin tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *