13.3.2023

Hyvinvointialueen konsernijaosto ehdottaa Taysin potilastornin suojelumerkinnästä luopumista

Pirkanmaan hyvinvointialueen konserni- ja toimitilajaoston kokouksessa viime tiistaina (7.3.2023) käsiteltiin hakua asemakaavoituksen käynnistämistä Tampereen yliopistollisen sairaalan alueelle, valittiin ehdokkaat hyvinvointialueen yhtiöiden hallituksiin sekä perehdyttiin Tays Sydänsairaalan toimintaan. Lisäksi päätettiin olla käyttämättä etuosto-oikeutta Varsinais-​Suomen hyvinvointialueelle myytyihin Tekonivelsairaala Coxan osakkeisiin. Jaosto kuuli myös selostuksen hyvinvointialueen valmisteilla olevasta toimitilaohjelmasta, joka on tulossa jaoston käsittelyyn kevään aikana.

Haku Taysin alueen asemakaavoituksen käynnistämisestä oli ainakin itselleni kokouksen päätöksistä hankalin ja vaikein, sillä päätös tarkoittaa keskussairaalan vanhojen rakennusten A ja B-osien asemakaavassa olevan suojelumerkinnän poistamista. Käytännössä päätös toteutuessaan mahdollistaa B-rakennuksen, niin kutsutun potilastornin purun. Pidän tärkeänä, että kaupunkikuvassa näkyvät eri aikakaudet eikä vanhoja rakennuksia pureta uusien tieltä. Keskussairaalan vanha, 1960-luvulla rakennettu korkea potilastorni kuuluu eittämättä kaupunkikuvaan. Rakenteiltaan torni on kuitenkin täysin sopimaton sairaalatoimintaan muun muassa liian matalan kerroskorkeutensa vuoksi. Nykyaikaista sairaalatekniikkaa ei saa rakennukseen mahdutettua mitenkään. Tornin potilashuoneissa ei esimerkiksi ole ilmastointia, joten huoneet ovat kesäisin tukalan kuumia.

Hyvinvointialueen edeltäjä, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri haki Taysin alueelle kaavamuutosta, joka olisi mahdollistanut uuden, korkean sairaalarakennuksen rakentamisen Teiskontien ja vanhan päärakennuksen väliselle alueelle. Tampereen kaupunki hyväksyi kaavamuutoksen. Maakuntamuseon mukaan poikkeamisluvalla rakennettava uudisrakennus muuttaisi niin kutsuttua kaukonäkymää merkittävästi, koska vanha potilastorni jäisi uudisrakennuksen taakse. Maakuntamuseo valitti poikkeamisluvasta hallinto-oikeuteen, joka hyväksyi valituksen. Hyvinvointialue on valittanut päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valituksen käsittely kestänee vuosia.

Vaikka ymmärrän perustelut, miksi maakuntamuseo valitti Tampereen yhdyskuntalautakunnan tekemästä päätöksestä, en pidä perusteluja riittävän painavina syinä viivästyttää uuden, ehdottoman välttämättömän sairaalarakennuksen valmistumista. Sairaalan toiminnan varmistaminen ja ennen muuta potilaiden hyvän, turvallisen hoidon mahdollistaminen on mielestäni kaukonäkymää tärkeämpää. Kaavoituksen takkuaminen on viivästyttänyt uuden sairaalan rakentamista jo aivan liikaa. Uuden sairaalarakennuksen valmistuminen mennee 2030-luvulle, vaikka asemakaavoitus käynnistettäisiin pikavauhtia.

Kaksoisrooleja syytä pohtia

Pirkanmaan hyvinvointialueen konserni- ja toimitilajaosto valitsi ehdokkaat sekä kokonaan omistamiensa tytäryhtiöiden että osin omistamiensa osakkuusyhtiöiden hallituksiin. Hyvinvointialueen konserniin kuuluu neljä tytäryhtiötä ja yksi säätiö. Lisäksi hyvinvointialue on osakkaana 14 osakeyhtiössä sekä nimittää jäseniä konserniin kuuluvan säätiön lisäksi kolmen muun säätiön hallituksiin. Yhtiöiden hallitusten jäsenet valitaan kevään aikana pidettävissä yhtiökokouksissa.

Puolueiden piirijärjestöt ja aluevaltuustoryhmät olivat sopineet paikkajaosta etukäteen, joten kokouksessa valinnat etenivät sopuisasti ja nopeasti. Vasemmistoliitto sai paikkajaossa hallituspaikan kolmeen yhtiöön ja yhteen säätiöön.  Fimlab laboratorioyhtiön hallitukseen valittiin Minna Minkkinen, Tullinkulman työterveyteen, Pirteen Mirja Juusola, Tampereen työvalmennussäätiö Sykkeeseen Aapo Niemi ja Tays tukisäätiöön Milka Hanhela.

Hyvinvointialueen osakkuusyhtiöiden hallitusjäsenehdokkaiksi valittiin myös kolmen konserni- ja toimitilajaoston jäsentä: Atanas Aleksovskia (sd.) ja Kalervo Kummolaa (kok.) esitetään Fimlabin hallituksen jäseniksi sekä Juho Ojaresta (kok.) Monetra Pirkanmaan hallitukseen.  Ojares toimii myös jaoston puheenjohtajana ja Aleksovski varapuheenjohtajana.

Vaikka jaoston jäsenten esittäminen osakkuusyhtiöiden hallitusten jäseniksi ei ole hyvinvointialueen omien ohjeiden eikä lainsäädännön vastaista, samanaikainen jäsenyys osakkuusyhtiön hallituksessa ja jaostossa voi kuitenkin johtaa ristiriitatilanteisiin. Hyvinvointialueen konserniohjeen mukaan omistajaohjauksella on huolehdittava siitä, että hyvinvointialueen tytäryhteisön toiminnassa otetaan huomioon hyvinvointialuekonsernin kokonaisetu. Osakkuusyhtiöiden hallitusten toimintaa ohjaava osakeyhtiölaki puolestaan edellyttää hallitusten jäsenten toimivan yhtiön edun mukaisesti eli voiton tuottamiseksi omistajilleen. Vaikka kaksoisrooliset jäsenet jääväävätkin itsensä niiden asioiden käsittelyssä, jotka selvästi koskevat sekä hyvinvointialuetta että osakkuusyhtiötä, se ei tarkoita, etteikö yleisellä tasolla voisi olla asioita, joissa päätöksellä ainakin näytetään vaikuttavan yhtiön tai osaomistajan toimintaan. Tällaisissa tilanteissa päätöksentekoa seuraavan on vaikea tietää, kenen etua kaksoisroolinen jäsen missäkin tilanteessa ajaa. Minusta olisikin hyvä keskustella kaksoisrooleista ja pohtia niitä hyvinvointialueen päätöksenteon julkikuvan näkökulmasta: tuottavatko kaksoisroolit mielikuvaa suhmuroinnista?

Sydänsairaala toimii vaikuttavasti

Kokouksen ilahduttavinta antia oli Sydänsairaalan esittely. Jaoston saamat yhtiöiden esittelyt eivät ole liiketoiminnan luottamuksellisuuden vuoksi julkisia, joten tässä kuvaan vain niitä asioita, joista Sydänsairaala on tiedottanut myös verkkosivuillaan.

Sydänsairaalasta esittelyssä oli useita hyviä uutisia. Sairaalalle myönnettiin viime joulukuussa Vuoden vaikuttavuustekopalkinto sydämen vajaatoimintaa sairastavien potilaiden etähoito-ohjelmasta. Palkinnon myöntäneen Vaikuttavuusseura ry:n palkitsemisperusteluissa todetaan Sydänsairaalan kehittämän etäpalvelun kohdistuvan kansansantaloudellisesti ja kansanterveydellisesti merkittävään potilasryhmään. Myös Sydänsairaalan asiakastyytyväisyys on potilaskyselyiden perusteella erinomaista luokkaa.

Aortan läpän ahtauma on vakava, korkean kuolleisuuden sairaus, jonka hoidossa käytetty tekoläppä on kallis. Sydänsairaala on kehittänyt hoidon vaikuttavuuteen perustuvan tekoläpän kuukausilaskutusmallin, joka tasaa kustannuksia ja vähentää hyvinvointialueen kuluja. Perinteisesti erikoissairaanhoidon palvelujen laskutus on perustunut sairauden hoitoon liittyviin erilaisiin suoritteisiin. Uudessa mallissa aorttatekoläppä laskutetaan läpän elinkaareen sidottuna kuukausimaksuna, joka jatkuu niin kauan, kun tekoläppä tuottaa potilaalle terveyshyötyä. Lisäksi vaikuttavuusmalliin sisältyy Sydänsairaalassa tehdyn toimenpiteen lisäksi myös takuu, joka kattaa potilaalle asennettuun tekoläppään mahdollisesti liittyvän korjaus- tai uusintatoimenpiteen kustannukset takuuaikana.

Teksti kuuluu Vasen Kaista -verkkolehdessä julkaistavaan merkintöjä hyvinvointialueen konserni. ja toimitilajaostosta, jossa raportoin jaoston toiminnasta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *