Pirkanmaan hyvinvointialueen konserni- ja toimitilajaoston yksi keskeisimmistä tehtävistä on seurata ja ohjata hyvinvointialueen kokonaan tai osin omistamien yhtiöiden toimintaa. Varsinaisia päätettäviä asioita Pirkanmaan hyvinvointialueen konserni- ja toimitilajaoston huhtikuun kokouksen listalla oli vain pari. Jaosto hyväksyi Istekki oy:n ja Kuntien Tiera oy:n esitykset yhtiöjärjestyksien muutoksista.
Huhtikuun kokouksessa keskeisinä asioina olivat toimintaselvitykset Keiturin Sote ja Istek -yhtiöistä. Toimintaselostukset ovat luottamuksellisia, joten näissä merkinnöissä kirjoitan vain niistä asioista, joista yhtiöt ovat kertoneet julkisesti verkkosivuillaan tai toimintakertomuksissaan.
Tietoteknisten ongelmien kanssa pärjätty kohtuullisen hyvin
Istekki osakeyhtiö on in house -yhtiö, mikä tarkoittaa, ettei yhtiö myy palveluitaan markkinoilla vaan tuottaa palveluita vain omistajilleen. Yhtiön omistajia ovat hyvinvointialueet, kunnat, kuntayhtymät, yliopistot ja julkisesti omistetut yhtiöt. Istekki tuottaa omistajilleen informaatiopalveluita sekä terveyden ja hyvinvoinnin teknologiapalveluita. Yhtiöllä on yli 1200 työntekijää ja 197 miljoonan euron vuosittainen liikevaihto. Istekki onkin toimialansa suurin yhtiö Suomessa.
Istekki on se taho, joka on vastuussa Pirkanmaan hyvinvointialueen tietojärjestelmien ja tietokoneiden toimivuudesta – tai toimimattomuudesta. Pirkanmaan hyvinvointialueen aloitus on ollut tietoteknisestikin suuri urakka. Kuukausittain Istekkiin on tullut kymmenentuhatta yhteydenottoa, mikä on ollut ennakoitua suurempi määrä. Näkisinkin, että Istekki on kohtuullisen hyvin pystynyt ratkomaan näitä ongelmia.
Keiturin Sote palvelee yläpirkanmaalaisia
Keiturin Sote on vuonna 2015 perustettu Virtain kaupungin jomistama yhtiö, joka tarjoaa Virtain ja Ruoveden yhteistoiminta-alueen kymmenelle tuhannelle asukkaalle sosiaali- ja terveyspalvelut. Peruspalveluiden ohella terveyskeskuksissa pääsee myös erikoislääkäreiden vastaanotolle. Konserni- ja toimitilajaostolle toimintaa esitelleen toimitusjohtajan Kari Nuuttilan mukaan asiakaspalaute on ollut hyvää ja asiakastyytyväisyyden mittauksissa tyytyväisten asiakkaiden määrä on ollut hyvinkin korkea.
Työntekijöitä yrityksellä on yli viisisataa. Erityisesti ikäihmisten palveluihin ja kotihoitoon hoitohenkilöstöä on kuitenkin ollut vaikea saada palkattua. Keiturin Sote onkin järjestänyt yhdessä Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa sairaanhoitajakoulutuksen lähihoitajille. Lisäksi yhtiö on valmistellut hoitajien rekrytointia Vietnamista.
Hyvinvointialueen organisaatiossa Keiturin Sote on poikkeus. Lähitulevaisuudessa toiminta jatkunee entisellään. En näe mitään syytä, miksi hyvin toimivaa palvelujärjestelmää pitäisi ainakaan pikaisesti muuttaa. Jatkossa on kuitenkin syytä pohtia pienen, vaikkakin toimivan yhtiön paikkaa. Yhtäältä näkisin, että pienellä toimijalla voisi olla merkitystä uudenlaisten toimintatapojen kehittäjänä ja edistäjänä. Toisaalta pienet toimijat ison organisaation sisällä voivat monimutkistaa ja hankaloittaa kokonaisuuksien hallintaa ja toimintojen kehittämistä. Olen toisinaan miettinyt kokeilua, jossa sosiaali- ja terveyskeskuksen työntekijät voisivat itse päättää nykyistä enemmän palvelujen järjestämisen tavoista. Voisikohan Keiturin Sote olla tällaisen kokeilun paikka?