Tämä päättyvä valtuustokausi alkoi tapahtumilla, jotka näyttivät, että kaupungin päätöksenteossa on korruptiivisia piirteitä. Sekä Kotilinnasäätiön tontin vuokraoikeuden sopimuksenvastainen myynti että Finnparkin hallituksen puheenjohtajan ohjeiden vastainen nimittäminen kertovat, että kaupungin päätöksentekokulttuurissa on rakenteellisesta korruptiosta kertovia piirteitä.
Kotilinnasäätiön tonttijupakka ja sitä seuranneet tapahtumat olivat tiukka oppi luottamustehtävän vastuullisuudesta. Ei ole helppoa olla ikävä ihminen, joka puuttuu epäkohtiin. Onneksi Kotilinnasäätiön tapauksessa teimme hyvää yhteistyötä vihreiden kanssa.
Kaksoisroolit ja rakenteellinen korruptio
Suomi on kansainvälisissä korruptiotutkimuksissa toistuvasti todettu vähäisen korruption maaksi. Tutkimukset eivät kuitenkaan anna koko kuvaa, sillä ne keskittyvät suoraan korruptioon. Suomessa tyypillistä on kuitenkin rakenteellinen korruptio. Kunnissa rakenteelliselle korruptiolle alttiita ovat kaavoituspäätökset, joihin liittyy suuria taloudellisia intressejä. Lue lisää näkemyksistäni korruptiosta Kansan Uutisten jutusta (31.1.2021): Kun on valtaa, täytyy tunnistaa vallankäytön raja: Kunnassa piilee korruption vaara.
Luottamushenkilöiden kaksoisroolit ovat olleet Tampereellakin pitkään jatkunut käytäntö. Tiivistetysti kaksoisrooli tarkoittaa, että henkilö valvoo itse itseään. Näin esimerkiksi on silloin, jos henkilö on sekä kaupunginhallituksen jäsen että kaupunkikonserniin kuuluvan yhtiön tai yhteisön johdossa tai päättävän elimen jäsen. Kaupunginhallituksen ja sen konsernijaoston tehtävänä on valvoa konserniin kuuluvien yhtiöiden ja yhteisöjen toimintaa.
Kaksoisroolit ovat ongelmallisia myös siksi, että ne aiheuttavat ristiriitaisia tilanteita muun muassa kaupungin henkilökunnan kanssa. Kun viranhaltija asioi kaksoisroolissa toimivan luottamushenkilön kanssa, on epäselvää, asioiko viranhaltijan kaupunkikonsernin valvonnasta vastuussa olevan luottamushenkilön vai kaupungin tytäryhteisöön kuuluvan henkilön kanssa.
Lue lisää:
Vasen Kaista -verkkolehden jutusta (25.11.2019) Tampere kieltämässä kaksoisroolit vihdoinkin.
Tapaus Kotilinna
Kotilinnasäätiön tapauksessa oli tiivistetysti kyse siitä, että Kotilinnasäätiö siirsi korvausta vastaan tontin vuokraoikeuden rakennusyhtiölle, vaikka vuokrasopimuksen ehdot sen kielsivät. Sopimuksen mukaan tästä olisi pitänyt seurata 1,8 miljoonan euron sakko. Sakon
perinnän peruminen oli ensi kertaa kaupunginhallituksessa kesäkuussa 2017, heti kuntavaalien jälkeen, jolloin päätöksiä oli tekemässä vielä vanha hallitus. Asia jäi pöydälle. Elokuussa osallistuin kaupunginhallituksen kokoukseen, jossa sakosta luopuminen oli uudelleen esillä. En voinut hyväksyä sakon perumista, koska se olisi tarkoittanut kaupungin vuokratontteihin liittyvän päätösoikeuden siirtämistä kaupungin ulottumattomiin. Samaa mieltä olivat kaupunginhallituksen vihreitä edustavat jäsenet.
Päätöksestä ja sen taustoista lisää Ylen uutisessa (17.8.2017): Kummola Tampereen erikoisesta tonttikaupasta: Lopputulos on loistava, vaikka kaikki ei mennyt ihan oikein
Sittemmin asiaa soviteltiin ja kaupunginhallituksen enemmistö teki päätöksen alentaa sakkoa. Olimme vihreiden kanssa asiasta eri mieltä. Lisää asiasta Aamulehden jutussa (28.5.2018):
Tampere sopi tonttikiistan Kotilinnasäätiön kanssa, päätös jakoi kaupunginhallitusta – säätiö maksaa 775 000 euroa kaupungille.
Kotilinnasäätiön tontinvuokraoikeuden sopimuksen vastaista siirtoa käsiteltiin myös käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa, joka päätti, ettei säätiön toiminnanjohtaja ollut käyttänyt luottamusasemaansa väärin. Hovioikeuden vapauttava päätös ei kuitenkaan tarkoita, etteikö tapauksessa olisi toimittu sääntöjen vastaisesti, sillä luottamusaseman väärinkäyttö on rangaistava teko ainoastaan tahallisesti tehtynä. Kuvakaappaukset Turun hovioikeuden päätöksistä on tekstin lopussa.
Tapaus Finnpark
Kotilinnasäätiön tapaus johti myös muihin epäeettisiin ja sääntöjen vastaisiin toimiin. Kaupunginhallituksen konsernijaosto nimitti Kotilinnasäätiön toiminnanjohtajan Finnparkin hallituksen puheenjohtajaksi, vaikka hänen toiminnastaan oli käynnissä rikostutkinta. Rikostutkinnasta oli kysytty toiminnanjohtajalta, joka valehteli vastatessaan, ettei ole rikostutkinnan alaisena.
Rikostutkinta tuli kuitenkin pormestarin, konsernijaoston puheenjohtajan ja konsernijohtajan tietoon ennen yhtiökokousta, jossa valinta puheenjohtajaksi tehtiin. Kolmikko keskusteli asiasta toiminnanjohtajan kanssa, mutta ei kertonut asiasta konsernijaoston jäsenille, kuten olisi pitänyt. Sittemmin kaupunginhallitus antoi toiminnasta huomautuksen pormestarille ja konsernijaoston puheenjohtajalle ja kirjallisen varoituksen konsernijohtajalle. Pormestarin ja konsernijaoston puheenjohtajan huomautus vietiin tiedoksi myös kaupunginvaltuustolle.
Lue lisää:
Aamulehden jutusta (3.10.2019) Tampereen kaupunginhallitus antoi Lauri Lylylle ja Kalervo Kummolalle huomautuksen Aleksovskin valinnasta – Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala sai työnantajalta kirjallisen varoituksen
Vasen Kaista -verkkolehden jutusta (19.9.2019) Finnpark-gate: Tampereen konsernijohto rikkoi hyvää hallintotapaa pysäköintiyhtiön puheenjohtajan valinnassa
Lue lisää vaalitavoitteista kuntavaalit-sivulta
Valtuustokauden tilinpäätökset
Valtuustokauden tilinpäätös 1: tärkeintä on kaupunkilaisten palvelu
Valtuustokauden tilinpäätös 3: korruptiivisten piirteiden kitkentää
***