Päättyvällä valtuustokaudella Tamperetta on rakennettu kiivaasti ja kaupunkinäkymä muuttuu merkittävästi. Uusille asukkaille tarvitaan paitsi asuntoja myös virkistäytymisen paikkoja. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä pitää tärkeänä, että asuinalueiden suunnittelussa jätetään riittävästi tilaa viheralueille eikä ankeaa betonia sallita rakennettavan minnekään. Teimmekin Hervannan Kanjonin kadun kaavaan muutosesityksen, jossa esitimme elementtijulkisivujen korvaamisesta rapatuilla tai tiilisillä julkisivuilla. Vasemmistoliiton yhdyskuntalautakunnan jäsen Jouni Sirén oli esittänyt muutosta jo yhdyskuntalautakunnassa. Esityksestä äänestettiin ja valtuuston enemmistö antoi luvan rakentaa harmaita betonilaatikoita. Lue lisää Vasen Kaista -verkkolehden jutusta Valtuuston enemmistö kannatti ankeaa betonirakentamista. (24.3.2021)
Eteläpuiston tulevaisuus huolettaa edelleen
Eteläpuisto oli edellisten kuntavaalien teema, useimmat puolueet antoivat lupauksia Eteläpuiston puistoalueen säilyttämisestä. Pormestariohjelman kirjaus Eteläpuistosta ei kuitenkaan ole selvä sitoumus puiston säilymisestä.
Eteläpuiston tulevaisuus nousi esiin kansallisessa kaupunkipuistohankkeessa, johon Tamperekin aikoi liittyä. Eteläpuistoliikkeen aktiivit ihmettelivätkin, miksi Eteläpuistoa ei otettu mukaan hakemukseen, Vasemmistoliiton Ulla-Leena Alppi teki aiheesta myös valtuustokyselyn, jossa hän kysyi. miksi kulttuurihistoriallisestikin arvokas Eteläpuisto on jätetty olennaisilta osin kaupunkipuiston rajauksen ulkopuolelle. Eteläpuiston jättäminen hakemuksen ulkopuolelle herätti epäilyksen, että Eteläpuiston tehorakentaminen olisi edelleen suunnitelmissa. Lue lisää Vasen Kaista -verkkolehden jutusta Eteläpuisto mukaan kansalliseen kaupunkipuistoon (30.10.2020) Osallistuin kokoukseen, jossa hakemuksesta päätettiin. Esitin hakemukseen muutosta, jossa Etelänpuiston sisällytettäisiin hakemukseen. Esitykseni hävisi äänestyksen ja jätin asiasta eriävän mielipiteen.
Vaikka yleinen tahto näyttäisikin olevan Eteläpuiston viheralueena säilyttämisen puolesta, niin täysin varmaa se ei ole ja siksi toimintaa Eteläpuiston säilymisen puolesta on syytä jatkaa kunnes alue on uusittavassa asemakaavassa puistoksi merkitty.
Vielä kerran tavara-asema
Tampereen vanhan tavara-aseman purkusuunnitelmat nousivat suojelupäätöksestä huolimatta uudelleen esille. Joulukuussa 2017 kävi ilmi, että tavara-aseman ja Morkun alueen kaavasta oli aloitettu uudelleen valmistelu. Viranhaltija ryhmä esitti suojelupäätöksen purkamista. Sittemmin kävi ilmi, ettei suojelupäätöksen purkaminen olisi mahdollista. Lue lisää tavara-asemasta ja Morkusta Vasen Kaista -verkkolehden jutusta On pieni ihme, että vanha tavara-asema säilyy. (4.3.2020.)
Tavara-aseman purkusuunnitelmien käsittelyssä kummastusta herätti myös se, että viranhaltijatyöryhmän muistiot eivät olleet julkisia. Asian selvittelyssä kävikin ilmi, että Tampereella on monista muista kunnista poiketen tapana salata valmistelutyöryhmien muistioita. Oma näkemykseni on, että erityisesti kaavavalmistelujen muistioiden pitäisi olla julkisia, sillä merkittäviä kaavoituksen linjauksia tehdään valmisteluryhmissä.
Nimet punaisten muistomerkiltä uupuvat yhä
Tampereen Kalevankankaalla on edelleen nimetön joukkohauta. Aloite nimien uhrien nimien lisäämisestä on tehty ensi kerran jo 1970-luvulla. Vuonna 2013 tein yhdessä valtuustoryhmän kanssa aloitteen nimien lisäämisestä. Ajatuksena oli, että nimet ehdittäisiin ennen kuin sisällissodasta tulee kuluneeksi sata vuotta. Tein asiasta valtuustokyselyn 2017, asia oli inasen edennyt, mutta konkreettisiin toimiin nimien lisäämiseksi ei oltu päästy. Asian hidastelun syyksi on nimetty vaillinaiset nimitiedot. Merkittävä osa nimistä on selvitetty jo professori Heikki Ylikankaan johtamassa sotasurmat-projektissa. Vaillinaiset nimitiedot -syy vaikuttaakin enemmän tekosyyltä kuin aidolta esteeltä. Myöskään kaupungin talousarvioon ei ole määrärahaa nimien lisäämiseksi saatu.
On hämmentävää, että Euroopan kulttuuripääkaupungiksi hakevalla kaupungilla voi olla nimetön joukkohauta aivan kaupungin ydinkeskustan läheisyydessä Joulukuussa 2020 uudistimme aloitteen nimien lisäämisestä: ”Tampereen ja ympäristökuntien hakemus Euroopan kulttuuripääkaupungiksi osoittaa syvällistä ymmärrystä kulttuurista ja kaupungin historiallisista juurista. Haku nivoo lukuisia toimia yhteen yhdenvertaisuuden pääkaupunki -teemalla. Haun suomenkielisessä esittelyssä sisällissotaan ja sen seurauksiin viitataan muun muassa näin: ” Sisällissodan taisteluista tasa-arvon tavoittelijaksi nousseella kaupungilla on historialliset ansionsa yhdenvertaisuuden pääkaupungiksi”. (…) Sisällissodanaikainen, tuhansien uhrien nimetön joukkohauta on luo ristiriitaisen varjon Tampereen hakemukselle kulttuuripääkaupungiksi. Nimetön joukkohauta on ristiriidassa myös nykyeurooppalaisten käytäntöjen kanssa.
Lue koko aloite
Lue lisää vaalitavoitteista kuntavaalit-sivulta
Valtuustokauden tilinpäätökset
Valtuustokauden tilinpäätös 1: tärkeintä on kaupunkilaisten palvelu
Valtuustokauden tilinpäätös 3: korruptiivisten piirteiden kitkentää
Tekstiin on lisätty osio nimien uupumisesta punaisten muistomerkitä 31.5.2021 klo 11.15.
***